Kyllä! Näin mahtipontisen isoin kirjaimin ilmoitan nyt oikein virallisesti (puskaradio on jo toiminut ainakin yhteen suuntaan), että tämä blogi herää henkiin, vaikka minulta itseltäni menisi henki sitä tehdessä. Katsotaanpa vaan, kuinka kauan tätä riemua jatkuu. Nimittäin jos jotain muistan lapsuudestani, niin sen, että ostin useita uusia ja upeita päiväkirjoja tarkoituksena kirjata ylös pienen elämäni jokaisen päivän merkittävät tapahtumat aina siitä, kenen kanssa leikin pylväshippaa koulun pihalla, siihen, kuinka kivaa oli ollut rakentaa puumaja mökin rantakallioille. Lopputulos? Ei kukaan satu tarvitsemaan tyhjiä päiväkirjoja? Leikkaan ensimmäisen - ainoan täytetyn - sivun pois. Noita on varmasti kirjahyllyllinen.
Omalta osaltaan nuo pelottavan punaiset jättiläiskirjaimet toimivat nyt myös varoittimena: Uuden ulkoasun myötä useat postaukset tästä alaspäin sisältävät muokattua tekstiä, jotka eivät väriltään välttämättä erotu uudesta taustasta. Menneisyyteen saa siis kurkistaa vain omalla vastuulla.
Minä kurkistan nyt Galenokseen.
Woah, taisin saada vuoden OMG-annostuksen. Anyway, kiva että SI palailee henkiin, katsokin että tästä ei tule lapsuutesi päiväkirjaa. :D
VastaaPoistafii: Parhaani koitan. Katsos onhan tuolla sentään jo toinen postaus. Ensimmäisen sivun kirous on murrettu!
VastaaPoista