keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

I was tested positive for geekism

Olin tässä viime viikonloppuna yötä Jannalla (a.k.a Alicella - btw tuo nimi on tullut jäädäkseen, deal with it) ja löysin sen seurauksena itseni pohtimasta sitä, millainen nuori minä nyt sitten oikeastaan olen. Osviittaa antaa Jannalle saapumiseni yhteydessä heittämä toteamus painavaa, kolmen kassin sotavarustusta kantaessani: "On se kumma, että kun nuori yleensä lähtee bilettämään, niin se kantaa mukanaan vaan pikkulaukun ja viinat, mutta kun nörtti lähtee yöksi pois, ni eikö sillä ole mukana tietokonetta, kirjoja, videokamera jne.jne.jne." Voi tosin olla, että kyse on vain minusta itsestäni, sillä olen aina kantanut yökylään mukaan jos jonkinmoista tavaraa, joita loppupeleissä en edes ole tarvinnut, mutta joita olisin voinut tarvita. Vaan ihan totta, kuinka moni hengenheimolaisistani voisi kuvitella lähtevänsä yökylään ilman konetta, jos sellainen järkevästi liikuteltavana löytyy?

Pidän siis itseäni nörttinä. Selvä. Entä mistä olen päätynyt tähän lopputulokseen? Yksi. Olen ainakin jollain mitalla antisosiaalinen. Viihdyn kyllä ihmisten seurassa, enkä kestäisi ikuista yksinäisyyttä, mutta en kyllä todellakaan kestäisi ikuista seuraakaan. Ajatuskin siitä, että joutuisin olemaan ihmisten keskuudessa ja jatkuvasti toimimaan sosiaalisessa tilanteessa yli kaksi päivää ilman hetkenkään hengähdystaukoa saa aikaan rintaa puristavan ahdistuksen. Ei kiitos. Ei minulle. Mielummin vetäydyn yksin omaan kolooni. Kaksi. Vietän suurimman osan vapaa-ajastani joko koneella, kirjojen parissa tai videopelejä pelaten. Näistä tosin kaksi jälkimmäistä ovat nostaneet kannatustaan vapaa-ajanaktiviteetteinani vasta tässä viimeisen puolen vuoden aikana. Kolme. Rakastan tiedettä. Joitakin tieteenaloja (kielitiede, biologia, geeni- ja perinnöllisyystiede ja psykologia) tosin enemmän kuin toisia. Ja lopuksi neljä. En niin kauheasti välitä liikunnasta tai tarkalleen ottaen tylsästä liikunnasta. Ratsastamisesta, tanssipelaamisesta ja metässä larpin ohella juoksemisesta pidän, mutta tavallinen hölkkäily tai mikä tahansa muu mielikuvitukseton, staattinen kuntoliikunta on minusta tylsintä, mihin ihminen vain voi aikaansa käyttää.

"I have suffered every kind of unpleasant or dangerous physical complaint, but none is worse than this. Not suprising, for anything else is just an illness, while this is gasping out for your life-breath." - Seneca, Epistulae Morales ad Lucilium, c. AD 62-5

Tieteestä ja kirjoista puheenollen kirjakokoelmaani on liittynyt muutama varsin mielenkiintoinen opus, joita olen jo ehtinyt vähän aloittaakin. Asthma ~ The Biography by Mark Jackson valottaa tavalliselle maallikolle astman historiaa aina antiikin ajoilta tähän päivään asti samalla, kun se sepustaa, miten ihmisten asenteet astmaa kohtaan ovat muuttuneet vuosien vieriessä. Charles Darwinin Tunteiden ilmaisu ihmisissä ja eläimissä sen sijaan on juuri sitä, mitä kirjan otsikkokin lupaa. Kirja sisältää tarkkaa kuvausta ihmisten ja eläinten tunteiden ilmaisusta ja luonnollisesti kaikki on Darwinin omin sanoin tämän omien havaintojen pohjalta kirjoitettua. Interesting? Hell yeah.